Karnevaali on todella ainutlaatuinen, mieleenpainuva, mukaansatempaava näytöskappale! Vain kerran siellä käynyttä haluttaa aina palata sinne uudelleen, sehän on jotakin erikoista mielentilassa todellisuuden ja mielikuvituksen rajalla, jolloin fysikaalinen ja kuviteltu elävät täällä ja nyt ollen aina mukana vain ihmiskuvittelussa. Täydellinen vaipuminen euforiaan ja olemisen luontevuuden tuntu, kun voidaan unohtaa hetkeksi huomispäivän vaivat ja nauttia noin vain kohtalon lahjoista. Carpe diem! Juuri näin esiintyvät maestron taulujen hahmot hengittäen sisään tuoksuja, ihaillen värejä ja antautuen karnevaalin ilmapiirille. Olkoonpas niin, että siihen on tarpeen satoja naamioita ja pukuja, valtavia määriä karnevaaalipintakiiltoa, tuhansia ihaniksi säveliksi muuttuvia musiikkinuotteja, miljoonia valoja. Mutta tämähän juhlan tuntu on se, mitä varten kannattaa elää! Sen juhlan, joka jää mukaamme ainiaaksi…
